Maanantai-illasta alkaen minulla on ollut uusi tietokone, ensimmäinen Maccini, jonka hankkimista pikkuhiljaa olin kypsytellyt ajatuksissani ja myönnän että lopullisen sysäyksen hankkia se juuri nyt antoi tarjous, jossa Macin oston yhteydessä sai iTouchista 185 € hyvityksen. Mies hankki iTouchin kesäiseltä Kalifornian reissulta ja minuakin alkoi houkutttaa. Tarjous oli voimassa 8.9. saakka ja viimeiseen iltaan asiaa pohdin, yrittäen perustella itselleni miksei kannata ja mitä kaikkea muuta samalla rahalla voisikaan tehdä. Mutta pitkällinen harkinta ja Apple Storen valikoiman vilkuilu kohtuullisen monta kertaa elo-syyskuussa johtikin lopulta siihen, että Apple-tilaukseeni 13 “ MacBook Pron, laajennetun tuen ja iTouchin lisäksi päätyi vielä Time Capsule, Office 2007 sekä mikrofonikuulokkeet iTouchin Skype käyttöä varten ja vielä enemmän jotain muita hupihankintoja siirtyy osaltani tulevaisuuteen.
Minä olen käyttänyt Windowsia versiosta 1 alkaen, yli 22 vuotta, vuosien varrella kaikenlaista on tullut ihan huomaamattakin opittua enkä muistanutkaan miten kädettömältä voi tuntua, kun vanhan perusteella ei pärjääkään. Hei – mistä saa sen toiminnallisuuden jonka olen tottunut etsimään hiiren kakkosnäppäimellä kun hiiren kakkosnäppäintä ei ole, tai mistä ikkuna maksimoidaan koko ruudun kokoiseksi kun väärällä puolellä eli vasemmassa reunassa olevista liikennevaloissa plussa ei sitä tee? Tai miten saa romppuasemasta levyn pois kun siinä ei ole nappia, josta painaa? Time Capsulea ei selvästikään oltu kuviteltu sellaiseksi tuotteeksi, jonka joku vasta hurahtamista harkitseva hankkisi, pyysin miehen asennusavuksi ja hän ehti usemman kuin kerran veistellä “ai helppokäyttöinen vai” kun asennusohjeesta en millään meinannut ymmärtää, mita oikein tarkoitettiin. No saatiin se jotenkin lopulta (tai ehkä alkajaisiksi) toimimaan.
Läppäri on laadukkaan oloinen, alumiinipinta on miellyttävä, näppäimistötuntuma kerrassaan huippu ja näyttö ansaitsee kehuja. Esineenä Mac on tyylikäs, valaistu kannen omppulogo lähentelee jo turhaketta ja paljastun noviisiksi käyttäjäksi joka kerta on yritän avata läppäriä saranapuolelta tajuamatta, että tietenkin logo on suunniteltu niin, että kun kannettavaa käytetään, näkyy se muille oikein päin. Mutta on kerrassaan ihanaa vain avata tietokone ja päästä käyttämään sitä heti eikä vasta sitten kun kaiken maailman virustorjunnat ja automaattisten päivitysten vahdit ja ties mitkä ovat käynnistyneet ja huhuilleet toisilleen ja noin kerran viikossa riitaantuneet jo alkuvaiheessa niin pahasti, että yli 5 minuuttia kestävä perusstart-up on keskeytettävä ja siirryttävä safe mode start uppiin, joka kestää vielä kauemmin.
Mielenkiinnolla odotan, miten tämä tuttavuus kehittyy – onko tämä alku uudelle vai jokin sivujuonne – kokeilemisen arvoinen joka tapauksessa.
iTouch hankintaan olen jo nyt tyytyväinen. Aluksi väitin itselleni, että hankin sen ennemminkin pojille kuin itselleni, mutta olen löytänyt podcastit todella vasta viimeisen puolen vuoden aikana (tähän saakka käyttö ensimmäisen sukupolven nanolla) ja onhan se ihan huippua, että soittolaitteella itsellään voi Podcastejä myös ladata ilman että väliin tarvitsee tietokonetta. Pojat kärttävät iTouchiin lisää pelejä, toistaiseksi siellä ei ole kuin Pajazzo. Esikoisen kanssa meillä on suunnitteilla Laulava Lintukirja- projekti, jossa liitämme linnunääniin valokuvat…
Time Capsuleen on suunnitteilla perheen valokuva-arkisto, jota voisi käyttää sekä Maciltä että PC-koneilta. Valitettavasti emme onnistuneet asentamaan Time Capsulea samaan verkkoon kuin jo olemassa olevat langaon verkkomme ja ainakin ensi vaikutelman perusteella Time Capsulen verkko oli superhidas PC läppärilläni, mutta täysin toimiva Macilla, iTouchilla ja Nokia puhelimellani joten mielenkiintoa virittelyyn ei ehkä löydy kun asiat toimivat puoliksi. Tukeen soittokaan ei houkuta, kun terminologia on vielä niin vierasta.
Kymmenentoista 