Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Posts Tagged ‘Ruusun tuoksua’

De-packing

Yritän keskittyä matkalta paluun viimeiseen pakolliseen vaiheeseen – matkatavaroiden purkamiseen. Toinen koneellinen pyykkiä on menossa, kotona täysi kaaos, ajattelin nopeasti tehdä kahdeksen kuvan koosteen matkasta, mutta ei se onnistu tunnissa eikä kahdessa. Pitäisi lähteä tekemään pihahommia. Pitäisi järjestellä kotona, imuroida, keksiä matkalaukuille (myös niille uusille) säilytyspaikat. Nukuin viime yönä yhdeksästä kolmeen, kuuden tunnin yöunet siis, onneksi tässä on hyvää aikaa toipua aikaerosta.

Muutamia kuvia laitan sentään.

beach-boys-4

Santa Barbarassa rannalla, pojat onnellisina heittelemässä kiviä.

yosemite-sm

Yosemite falls

magic

Kuopus ja taikaliivit

self-portrait

Omakuva Harbour House Innissä.

4th-of-July

Mainokset

Read Full Post »

Kotimatka alkaa

Kolme viikkoa on humpsahtanut, ohjelmaa on riittänyt: rakkaiden ystävien jälleennäkemistä, nähtävyyksiä, rantalomaa, shoppailua, pieniä ja suuria elämyksiä. Kunnollisten matkamuisteluiden aika on vasta kotona, täällä siihen ei ole ollut kuitenkaan aikaa. Olen nukkunut reissussa kahta yötä lukuunottamatta todella hyvin, ladannut akkujani. Sitten kun on syksy ja pimeä, yritän muistaa tämän valon.

Eilisillalla kyselimme pojilta, mikä on matkalla ollut kivintä. Huolellista vertailukysymysten jälkeen kohtuullisen luotettava järjestys taitaa olla uiminen Meksikossa hotellin uima-altaalla ja sitten pelaaminen. Mies osti iPod touchin ja sen jälkeen pojat ovat mielellään lähteneet shoppailureissulle jos matkalla käydään myös Apple Storessa… Minullekin jäi aikaa katsella siellä ja alkaa miettimään josko aika harkita Macin hankkimistä. Täällä monet kavereista ovat siirtyneet Macin käyttäjiksi.

Katsoin juuri, että paluulentomme on arvioiden mukaan lähdössä tunnin myöhässä. Toivottavasti ehdimme jatkolennolle.

Read Full Post »

Matkalla ollaan

Loman kolmas päivä lähenee loppua ja kaikki on loistavasti. Menomatkan lennot olivat ajallaan ja minä olin positiivisesti yllättynyt turistiluokan aterioista KLM:n Amsterdan – SFO lennolla. Esikoinen ei nukkunut matkalla pätkääkään, kuopuskin vasta ihan vihon viimeisen tunnin. Ympärillä istuneet vanhat tädit kiittelivät, kuinka hyvin käyttäytyviä poikia meillä on. (Kaikki kiitos Sony PSP:lle…)

Maahantulo olisikin sitten toinen jutttu, vietimme, neljä ja puoli tuntia maahantuloviranomaisten huomassa antamassa lausuntoa että ihan omasta halusta luovumme vihreästä kortista… No seuraavalla kerralla pitäisi olla yksinkertaisempaa.

Tiistai-aamuna ajoimme Santa Barbaraan ja täällä on ihanaa. Merivesi on poikien mielestä uimakelpoista. Maisemat ovat kauniit, ihmiset ystävällisiä. Kuopus ihmetteli tänä aamuna että tunnemmeko vastaan tulleen tätin jolle sanoimme hello. Miksei Suomessakin voitaisi tervehtiä ystävällisesti hymyillen ventovieratakin vastaantulijoita?

Ravintoloissa olen ihanstellut sitä miten lapsiperheet otetaan huomioon. Lasten ruokalsitan kanssa tuodaan aina värikynät ja ainakin väritystehtäviä. Tottakai lasten pitää oppia ihan vaan odottomaan, mutta väsyneenä ja nälkäisenä voi alle viisivuotiaan kärsivällisyys olla koetuksella, mutta yksinkertaisella väritystehtävällä kaikilla on kivempää ruokaa odotellessa.

Aikaerosta toipuminen on käynyt kohtuullisen kivutta. Eilen tosin kuopus nukahti kauppaan kun mies (en siis minä!) shoppaili paitoja. Tänään hän ilmoitti paikallista aikaa 19:40 haluavansa nukkumaan. Aamulla ollaan herätty vähän ennen kuutta. Ollaan siis melkein kotimaan arkirytmissä.

Huomenna on tarkoitus täysipäiväisesti nauttia rannasta. Haaveilen itse, että pääsisin edes vähän shoppailemaan.

Read Full Post »