Posted in Likoa ja hikeä, tagged Arki on 9 joulukuun, 2010| Leave a Comment »
Lunta meillä riittää jo nyt:
Teen uudenlaista jäälyhtyä. Joka kerta kun maitopurkkityhjenee, täytän sen vedellä ja vien ulos. Jossain vaiheessa jäätölkkejä on tarpeeksi kiertämään koko kukkaruukku (johon jäi kanervat syksyllä ostamatta)
Uusi leivänpaahdin on ihana.
Posted in Likoa ja hikeä, tagged Arki on 6 joulukuun, 2010| Leave a Comment »
Olimme perinteisellä itsenäisyyspäivän kävelyllä Helsingin keskustassa jouluikkunoita katselemassa ja sen jälkeen joulukahvilla Kappelissa. Uskomatonta, miten erilaiselta keskustassa näyttää. Meillä on lunta jo yli 30 cm.
Posted in Likoa ja hikeä, tagged Arki on 19 lokakuun, 2010| Leave a Comment »
Tämän viikon hehgähdän, teen vain edellisen yhdeksän viikon aikana rästiin jääneitä hommia.
Viikonloppuna ihastelin syksyn huikeita värejä ja luontoa. Kuuntelin joutsenten laulua. Palautin mieleen, miltä lumi tuntuu ja puhdas luonto tuoksuu. Olisi ollut mukava, jos olisi pystynyt jäämää pidemmäksikin aikaa loppusyksystä nauttimaan.
Posted in Likoa ja hikeä, tagged Arki, Ihan muuta on 4 syyskuun, 2010| 1 Comment »
Takana on kolme viikkoa töitä loman jälkeen sellaisella intensiteetillä että tuntuu ettei lomaa ollutkaan. Tai jos oli, niin se oli joskus kauan, kauan aikaa sitten. Yhtä suuri kontrasti on säiden vaihtumisella. Tänään hytisin kentän laidalla kuopuksen jalkapalloharjoitusten aikana ja mielessäni sadattelin kun en ollut tajunnut ottaa mukaan käsineitä. Kuukausi sitten paahduimme ennätyshelteissä ja mietimme miten yöllä saa unta kun on niin kuuma.
Joku päivä sitten mietin, että olisi mukava lähteä joskus kesällä matkalle. Sitten muistin, että emmehän nyt kesällä minnekään pitkälle matkusta kun hankimme mökin ja melkein olin asiaan tyytymätön. Miksi se mökki pitikään hankkia…
Tänä iltana katselin ensimmäistä kertaa loman jälkeen kesäkuvia mökiltä. Muistin kaikki ihanat hetket ja tiesin hetkessä ettei sellaista kiintymystä voi korvata millään matkalla.
Tappotahtilukujärjestystä on jäljellä kuusi viikkoa – sitten helpottaa. Kuutena sunnuntaina vielä on tehtävä töitä. Kuusi viikkoa pitää jaksaa nousta kuuden jälkeen jokaisena arkiaamuna ja kiiruhtaa kipin kapin töihin. Ensi viikon jälkeen sentään helpottaa iltamenojen ruuhka. Syksyn alkuu kuuluu myös koulun, päiväkodin ja harrastusten vanhempainillat.
Kun oikein väsyttää, katselen näitä kuvia ja muistan kaiken oleellisen:
Posted in Likoa ja hikeä, tagged Arki on 13 elokuun, 2010| Leave a Comment »
Uskomattoman lämmin kesä jatkuu viimeiseen lomapäivään asti. Päivän ohjelmassa oli Helsingin keskustassa piipahtaminen esikoisen kanssa. Maantieteellisesti sinne ei meiltä ole pitkä matka ollenkaan, henkisesti se tosi kaukana.
Halusin vain aistia kesäisen Helsingin tunnelmaa – sekä piipahtaa joissakin kaupoissa. Erityisesti listalla oli H&M Home, joka osoittautui pettymykseksi, kun oikein erikseen palasimme kauppatorin, vadelmien, Iittalan myymälän ja Artekin reissun jälkeen ostamaan lakanoita, joita sitten ei ollutkaan. Kysyttiin vaan, asutko kaukana, meille kun tulee uutta tavaraa joka päivä. Vastasin, että tulen seuraavan kerran näille kulmille ehkä marraskuussa. (Jotensakin minusta olisi reilua, että niitä magneetteja seinässä olisi ainoastaa niille tavaroille, joita varastossa on, niin ettei turhaa mieti ja pohdi ostamista ja jonota kassalla vain kuullakseen että kaikki olikin turhaa.)
Bussille kävellessä piipahdimme Hemtexissä, jossa oli alen loppusuora ja tälläkertaa lykästi. Löysin tosi kivat yksiväriset tummanharmaat pussilakana (ei toki pellavaiset) ja pojille uudet kylpytakit, joiden kuvion esikoinen hyväksyi:
Esikoinen ei edelleenkään halunnut shopailla mitää uusia vaatteita koulua varten (äidin pitää tehdä se yksinään) mutta kävimme sentää ostamassa penaaliin uusia kyniä.
Eilen kuopus kysyi minulta, harmittaako kun loma loppuu. Rehellisesti vastasin, että minusta on tuntuu nyt mukavalta, kun on hyvä työpaikka mihin loman jäljilta palata. Mutta vielä nautitaan tästä viikonlopusta.
Posted in Likoa ja hikeä, tagged Arki on 4 elokuun, 2010| 3 Comments »
10. Keräsin tänä kesänä ensimmäistä kertaa nokkosen lehtiä ja paistoin nokkoslettuja.
11. Pari yötä sitten siirryin nukkumaan telttaan, kun mökissä oli lämmintä 29 astetta.
12. Teltassa nukuttaa hyvin auringonnousuun saakka eli noin neljään, sen jälkeen aurinko lämmittää teltan nopeasti kuumaksi. Lisäksi linnut ovat varsin äänekkäitä auringon nousun aikaan.
13. Unohdin uimapuvun kotiin joten olen uinut mökkirannassa ilman.
14. Inhoan itikoita ja paarmoja ja niitä tänä kesänä riittää.
15. Jalkanikin ovat ihan tiplulliset itikan ja paarmojen puremista.
16. Rakastan rauhallisia aamuja, kun herään ennen muuta perhettä ja saan lukea rauhassa kirjaa tai lehteä.
17. Kuopuksenkin kanssa on mukava tehdä aamutoimia kahdestaan.
18. Kesälomalla olen antanut periksi aamupalaperiaatteista ja pojat saavat syödä aamupalaksi Coco Popseja. Mutta vain yhden annoksen.
19. Oma lemppariaamiaiseni sisältää teetä ja maustamatonta rasvatonta jugurttia myslin kanssa.
20. Lajittelen jätteet mökillä tarkasti. Täällä on pakko. Biojätteet kompostoin.
21. Mökkimatkoja ajellessani olen oppinut käyttämään auton vakionopeuden säädintä.
22. Edellisen autoni vakionopeudensäädintä en käyttänyt kertaakaan.
23. Olen syönyt loman aikana makkaraa kahdesti: juhannuksena puolikkaan Habanero Kabanossin ja toisella kertaa puolikkaan nakin.
24. Ellei muu perhe olisi ehdottomasti asiaa vastaan voisin hyvin ryhtyä kasvissyöjäksi.
25. Tai en sittenkään, haluaisin kyllä syödä tuoretta kalaa silloin tällöin kun siihen tarjoutuu tilaisuus.
26. Siis muu perheen vastustus tarkoittaa että joudun valmistamaan liharuokaa muulle perheelle vaikka itselleni kokkaisin kasvisruokaa. Näin toki välillä teenkin.
27. Kesän aikana olen lukenut kaksi kirppikseltä ostettua Raija Orasen hömppäromaania.
28. Olemme ottaneet pitkästä aikaa leipäkoneen taas käyttöön.
29. Täydellistä leipää ei ole vielä valmistunut, osasyy on varmaan se, että improvisoin reseptit ulkomuistista kun ohjekirja jäi kotiin.
30. En katsonut ainuttakaan jalkapallon MM-kisaottelua.
31. Aion mennä käymään Asuntomessuilla. Erityisesti katselen saunojen sisustuksia ja pihojen terassiratkaisuja.
32. Minua kiinnostaa myös Ikea -tavaroilla sisustettu koti.
33. Mökille on tullut hankittua paljon pikkutavaroita Ikeasta. Valtaosaan olen ollut erittäin tyytyväinen mutta kaksi täydellistä sutta on sattunut joukkoon: keittiön hana vuotaa (se pitäisi irrottaa ja palauttaa) eikä rikkalapio ole toimiva.
34. Haaveilen mustasta saunasta.
35. En ole istuttanut mökille mitään. Suunnitelmissa on pienen yrttimaan myllerrys valmiiksi ensi kesää varten. Saa nähdä, edetäänkö tehtävälistalla siihen saakka.
36. Piha on edelleen haravoimatta. Ratkaisumme siihen on kaataa lisää koivuja niin ettei ensi keväänä olisi yhtä paljoa haravoitavia lehtiä.
37. Myönnän että haravoimattomat lehdet vähän ärsyttävät, mutta kaiken tekimiseen eivät voimat riitä.
38. Kuopus seurasi vähän aikaa kun kirjoitin tätä ja kysyi, miksi pitää kirjoittaa sata asiaa tästä kesästä.
39. Kuopus on oppinut lukemaan. Omien sanojensa mukaan tosin vain lyhyitä sanoja.
40. Aku Ankan seurassa kuopus viihtyy sopivan tilaisuuden tullen pitkään mutta katselee kuulemma kuvia ja lukee niitä lyhyitä sanoja.
41. Raivasin eilen rantaa: kannoin kiviä, jolla sitten pengersin grillimajan perustuksia.
42. Ainiin – eilisellä markettireissulla ostin itselleni bikinit.
43. Otimme grillimajan muurikkapannun käyttöön paistamalla lettuja.
44. Pääsin jo maalaamaan pikkuisen uutta saunaa harkkojen yläpuolella olevan ensimmäisen parrun.
45. Pojat ovat yllättävän hyvin keksineet tekemistä kahdestaan ja viihtyneet vaikka ovatkin välillä raksaorpoja.
46. Kuopuksen pitäisi oppia pyöräilemään.
47. Taidan muuttaa mieleni ja vaihtaa otsikon niin että voin tämän yrittää postata.
48. Toivottavasti nettiyhteys pelaa.
49. Nettiyhteyläppäri ei enää toimikaan joten voin sittenkin jatkaa sataa asiaani.
50. Aloin sittenkin haravoimaan, kun on ennustettu sadetta, en voi jatkaa vajan maalausta enkä toisaalta kehtaa olla tekemättä mitään, kun mies ruuvaa kattotuoleja.
51. Roudasin ainakin kaksikymmentä kottikärryllistä lehtiä metsään. Piha raikastui silmissä haravoiduilta alueilta.
52. Mutta vain osa pihaa, ainakin 50 kottikärryllistä lehtiä on edelleen maassa.
53. Haravoidessa huomasin linnun pesän savusaunan nurkalla. En tiedä, montako poikasta siellä on, näin yhden, joka suu auki odotti ruokaa. Siirryin äkkiä pois, etten häiritsisi enempää. Syrjemmältä seurasin pesän touhuja ja huomasin helpotuksekseni, että pesän ruokahuolto jatkui.
54. Kävelin Crocsit jalassa rantavedessä uuden saunan kohdalla. Ranta on siellä tosi louhikkoinen. Meidän on pakko rakentaa sinne laituri uintia varten.
55. Mietiskelen jo uuden saunan ympäristön maisemointia. En haluaisi sinne varsinaisesti mitää istutuksia. Varsinkaan en halua kylvää sinne ainuttakaan nurmikon / heinän siementä. Mietin, jos yrittäisin siirtää kallioiden päällä kasvavia sammal/varpumättäitä rakennuksen ympärille rikotulle maalle.
56. Uimarannasta riittäisi hienoja kiviä kannettavaksi.
57. Imeytyskenttä on varsin lohduttoman näköinen maisemoitava.
58. Haluaisin eroon kaikista tontin heinistä. Tänään yritin kitkeä niitä. Toivotontanta. Yrittää nyt kitkeä heiniä metsästä.
59. Inhoan heiniä allergiani vuoksi.
60. En saanut hankittua allergialääkereseptiä itselleni. Käsikauppalääkkeillä niiskutan kovin, mutta vaihtoehtoja ei ole.
61. Paria tuskanhikisen sietämättömän kuumaa yötä lukuunottamatta helle oli ihana asia. Milloinhan helteestä pääsee nauttimaan uudelleen?
62. Kävimme vihdoin uudelleen avatussa kyläkaupassa. Omistaja leipoo ihanaa ruisleipää.
63. Pojat pitävät perinteisestä, savolaisista happamasta ruisleivästä vaikkeivat erityisimmin pidä teollisista ruisleivistä kuten ruispaloista tai reissumiehistä.
64. Kauppa-autolla emme ole vielä käyneet.
65. Tein valmistelut ensi kesän yrttimaata varten. Kaivoin vanhat kasvit pois ja muokkasin maan. Käänsin osan reunuskivistäkin häätääkseni niissä asustaneet muurahaiset muualle.
66. Aamu-uninen esikoinen on niin motivoitunut kalastaja, että haluaa herätä 6:45 ehtiäkseen ukin kanssa muikkuverkkoja nostamaan.
67. Sään vaihtuminen helteestä tyypilliseksi kesäsääksi (15 astetta lämmintä, sade mahdollista) oli uskomattoman nopea.
68. En oikein jaksa uskoa, että huomenna on taas helle vaikka niin ennustetaan.
69. Ja kyllä se helle siis tuli – ja monta, monta päivää lisää hellettä senjälkeenkin. Itseasiassa niin monta, että heinäkuu oli kaikkien aikojen lämpiminen Suomessa ikinä.
70. Suomen lämpöennätyspaikkakuntaan Liperiin on mökiltä noin 50 kilometriä linnuntietä matkaa. Lämpöennätyspäivänä muurasimme saunan piippua.
71. Ja kun nyt vihdoin olen netin päässä postaan tämän, vaikkei sata asiaa täyteen ehtinyt tullakaan. Kesä on ollut kaikin puolin mahtava ja ikimuistoinen, muutoinkin kuin helteiden puolesta. Loma on melkein loppu.
Posted in Likoa ja hikeä, tagged Arki on 18 toukokuun, 2010| Leave a Comment »
Vuodenajoista kevään loppu – kesän alku on ehdoton suosikkini. Ystäväni esitti joskus ajatuksen, että se liittyy oman syntymän ajankohtaan- hän rakastaa syksyä, syntymäpäivänsä vuodenaikaa. Tylyä, että nykyisessä työssä loppukeväästä nauttimista häiritsee aina kiire ja stessi. Siitäkin huolimatta haluaisin niin kovasti pysäyttää ajan nyt, nauttia linnunlaulusta, valoisista illoista, maailman kauneimmasta vihreästä väristä, tuoksuista, pian puhkeavistä kukista ja siitä ihanasta tunteesta että kesä on vielä kokonaan edessäpäin.
Posted in Likoa ja hikeä, tagged Arki on 13 helmikuun, 2010| Leave a Comment »
Myönnän, kaipaan välillä retail-terapiaa. Toisinaan minusta on äärimmäisen rentouttavaa kierrellä kaupoissa katselemassa ja toivoa, että kohdalle sattuisi löytö. Löydön määritelmä on väljä: se voi olla vaikkapa alennuksessa oleva lapsille joka tapauksessa ostettava arjen tavara, täydellisesti sopiva vaate itselle, lahja läheiselle, kaunis kattila, pala kangasta alekorista, joka kirvoittaa mielikuvituksen huimiin suunnitelmiin, mitä kaikkea siitä voisikaan tehdä. Löydöille yhteistä on se, että niistä innostuneena tohisen vielä kotonakin miehelle, joka hyvällä tuulella ollessaan kohteliaasti yrittää edes vähän olla innostunut.
Sitten on hampaat irvessä tehtävää epätoivoista suorittamisshoppailua, tyyliin esikoisen topparukkaset hajosivat arki-iltana, seuraavaksi päiväksi on pakko saada uudet mutta kun on jo helmikuu niin valitettavasti suurin osa topparukkasista on jo myyty alennuksessa, ainakin ne oikean kokoiset, merkkiset ja väriset, niin että neljännen mahdollisen ostopaikan jälkeen on annettava periksi ja ostettava joko huonot oikeankokoiset tai hyvät vääränväriset (=pinkit) tai kohtuullisen laatuiset, oikeanväriset mutta liian isot.
Sitten on nöyryyttäviä shoppailukokemuksia. Arvatkaapa tuliko minusta vakiosiakasta monien kehumaan naisten alusvaateliikkeeseen kun ensin jouduin perustelemaan myyjälle, että vaikka hänen ammattitaitonsa ja mittanauhansa näyttävät muuta, en halua rintaliivejä, jotka kuristavat minut hengiltä vaan sellaiset, joissa minusta on mielyttävä olla ja jotka kuitenkin ihan hyvin pysyvät ylläni. Loppusilaus ostokokemukselleni oli, kun valtaisan sovittelun jälkeen löysin mukavan oloisen mallin ja kysyin sen nimeä, niin että jatkossa voisin täydentää alusvaatevarastoani pikaisesti piipahtamalla, vastattiin minulle että voi, tämä ei ole vakiomallistomme tavaraa vaan kausimyynnissä olevaa My first bra – sarjaa. En ole palannut liikkeeseen, ekoista rintsikoistani on kuitenkin jo lähes kolmekymmentä vuotta…
Sitten on aivan käsittämättömiä ostoyrityksiä. Pikkuhiljaa olen alkanut kypsyä ajatukselle että on aika vaihtaa kahdeksan vuotta palvellut autoni uuteen. Läheisten kanssa käytyjen keskustelujen ja nettivertailun perusteella valitsin merkin, mallin, moottorin ja tarkan varustuksen. Pyysin myös isääni kysymään tarjouksen vähän niin kuin vertailun vuoksi, ounastellen että naista autokaupassa ei oteta edelleenkään niin vakavasti. Aikani jahkailtuani menin itsekin autokauppaan kysymään vaihtotarjousta. Sen sijaan, että myyjä olisi heti alkanut tarjousta laskemaan tai vanhaa autoani arvioimaan, halusi hän ensin esitellä autoa, kyseenalaisti valitsemani lisävarusteet, olisi halunnut lisätä listalle muuta. Kesken kaiken, jo ajettuaan autollani, hänelle tulikin tarve palvella toista asiakasta vaikkei hän ollut kaupan ainut myyjä. Sinnikkäästi jäin kuitenkin odottamaan. Kun tarjous lopulta tuli laskettua (apuna myyjä tarvitsi sekä tietokonetta että taskulaskinta) oli väliraha 2200 € enemmän kuin isäni saama tarjous täsmälleen samasta autosta. Olin niin hölmistynyt etten saanut sanottua mitään järkevää. Mutta sitten kun myyjä ensi viikolla soittaa, kuten ilmoitti, kerron, että asia ei ole enää ajankohtainen, valintani ei tällä kertaa osunut teihin. Tekisi mieleni myös vähän opastaa, että vaikka heidän toimintaohjeensa varmaan kertovat, että kaupan teko pitää aloittaa auton esittelyllä, kannattaisi kuunnella välillä sitäkin mitä asiakas tuli kysymään. Pompotuksen olisin vielä kestänyt, mutta jos tullaan kysymään tarjousta, niin säästäisi molempien osapuolien aikaa, jos oikeasti antaisi sen tarjouksen heti, sen sijaan että yrittää vedättää hintaa ylospäin ja sitten neuvotella muka-joku-alennus teatterin seuraavassa vaiheessa.
Mutta tänään – tänään kaipaisin ihan vaan retail-terapiaa. Kuopuksen mielestä siinä ei ole mitään kaipaamisen väärtiä.
Posted in Likoa ja hikeä, tagged Arki on 6 helmikuun, 2010| Leave a Comment »
Arki on ollut riipivää. Kaunis, ihanaa valon tunnetta pimeyteen tuova lumi on muuttanut monen arkipäiväisen toimeni stressaavaksi. Saanko ajettua autoni parkkipaikalleen vai juutunko kotipihan pikkurinteeseen? Lähteekö auto kadun varren lumimöyhystä taas liikkeelle sen jälkeen kun esikoinen on poimittu mukaan koulusta? Soittaako kärttyisiä vanha setä parkkipirkot paikalle, kun jätän autoni päiväkodin läheisyydessä kahdeksi minuutiksi ei kenenkään tielle muttei kuitenkaan viralliselle parkkipaikalle kun ne viralliset parkkipaikat ovat täynnä lumikasojen vuoraamia autoja, jotka eivät takuulla ole liikkeellä ennen kevättä ja minä taas haen lastani päiväkodista joka arki-ilta? Tajuaako vastakkaisesta suunnasta tuleva muskelisuperhypernelivetocitymaasturikuski, että vaikka katu virallisesti on kaksisuuntainen, pehmeän lumimöyhyn täyttämänä tavallisella autolla siinä ei voi ajaa kuin keskellä olevia ajouria pitkin ja vaikka tankin kokoisella maasturilla siihen lumeen ei juutukaan täytyy silti jäädä odottamaan vuoroaan ja tulla vasta katuosuus on vapaa?
Mies on tehnyt lumitöitä joka arki-ilta ja minä olen kuskannut lapsia harrastuksiin, sama stressi lumesta ja siihen juuttumisesta, mutta toistaiseksi olen kuitenkin selvinnyt. Harjoituksen puutetta sanoo joku. Pitää paikkansa. Minä aloin ajamaan autoa Kaliforniassa eikä paluumuuttomme jälkeen ole ollut tällaista lumitalvea.
Nyt odotan kevättä, ehkä enemmän kuin koskaan ennen.
Posted in Likoa ja hikeä, tagged Arki on 6 tammikuun, 2010| Leave a Comment »
Kotiin palauttua vastassa oli melkoiset lumityöt ja paukkuva pakkanen.
Kuopus valitti kun sukat puristaa (voiko kahdessa viikossa muka vieraantua sukista?), minä ahdistun, kun eteisen laatikoista löytyy vain parittomia sukkia ja käsineitä. Kyllä valkoinen lumipeite on kaunis, mutta se riittäisi nyt, ei tarvita lisää 😉
No muutama päivä vielä niin totumme taas arjen rutiineihin ja aikatauluihin. Tänään mennään pulkkamäkeen ja reissun jälkeen kokeilen ale-löytöäni, Le Creuset’n valurautapataa.
Kymmenentoista 