Playa Taurito

Vietimme juhannusviikon perhelomaa Gran Canarian korvessa, mutkaisen tien melkein päässä, Playa Tauritossa. Helppo pakettimatka, jossa lentojen, hotellin ja lentokenttäkuljetusten lisäksi matkan hintaan sisältyi päivittäinen vapaa sisäänpääsy kahden hehtaarin kokoiseen vesipuistoon sekä kaikki ruokailut juomineen. Meidän ensimmäinen kokemus all-inclusive matkailusta. Ei voisi matkailu lasten kanssa olla helpompaa!

Taurito on pieni sola karujen vuorten välissä. Keskellä laaksoa rannan jatkona on ensin vesipuisto (14 liukumäkeä, merivettä) sitten huvittelualue, jossa ainakin minigolf, pieni keilarata, tenniskentät, esiintymislava ja pieni kaktuspuisto ja päätteeksi bussipysäkki. Reunoilla oli saman ketjuun kuuluvia isoja hotelleja, joista neljästä oli helppo pääsy rannalle ja laaksoon ja parista ylempänä olevasta himpun hankalampi. Me olimme vesipuiston kohdalla olevassa lapsiperheille suunnatussa Lago Tauritossa.

Etukäteen olin lukenut Trip Advisorista komentteja hotellista ja niistä muodostunut mielikuva osoittautui varsin totuudenmukaiseksi eli Lago Taurito on vähän jo käytössä kulahtanut kolmen tähden paikka, ruoka kelvollista mutta alkaa pitemmällä lomalla toistaa itseään, vesipuistossa mukavasti liukuja, mutta saattaa kesäviikonloppuisin olla täynnä paikallisia, iltaisin ohjelmaa kaikille. Ruokaravintolaa lukuunottamatt juomat tarjoillaan kertakäyttömukeista. Ihan itse päättelin, että paikka on varmasti poikien mieleen mutta sen verran kaukana kaikesta muusta, että viikkoa enempää ei siellä aikuinen viihdy.

Vesipuisto oli mahtava. Kesäaikaan Kanarialla on tavallisestikin lämmintä, mutta tosi lämmintä silloin kun Kalima-tuuli Saharasta toi lisälämpöä (ja pilviä) niin että minäkään en altaissa tottavie hytissyt. Talvisaikaan voisi olla toisin. Viikolla puistossa oli hyvin tilaa ja kaikissä liukumäissä oli vahdit pitämässä huolen siitä että homma toimii turvallisesti. All-inclusive pakettiin sisältyi limut myös vesipuiston alueella niin että sinnekään mennessä ei tarvinnut olla mukana rahapussia. Etukateen olin lukenut, että vesipuiston aurinkotuolit ovat maksullisia. Ei niistä kesäaikaan maksua peritty, ellei halunnut muoviselle tuolille myös patjaa.

Vesipuiston lisäksi pojat kokeilivat tennista lasten tenniskoulutunnilla, pelasivat minigolfia ja pingistä ja keilasivat. Tai pulikoivat hotellin uima-altaassa, joka minusta näytti epämääräisen likaiselta. Kävimme uimassa myös meressä. Sielläkin vesi oli varsin lämmintä.

Ruokailut toistuivat samanlaisella kaavalla. Ruokasali oli iso ja hälyisä, tunnelma vähän kuin isossa koulun ruokalassa mutta ruoka oli toki paljon parempaa, oikeasti ihan hyvää. Lounaalla ja päivällisella oli espanjan tyylinen salaattipöytä (jäävuorisalaattia, tomaattia, kurkkua, maissia, säilykeparsaa, oliiveja, paprikaa), vaihtelevia kylmiä ja lämpimiä ruokia, pizzaa suoraan uunista, pastaa, ranskiksia, kanarian perunoita, paistettua kalaa ja lihaa parilalta. Jälkiruokana jäätelöitä, leivoksia, hedelmiä. Juomina oli limuja, olutta ja viiniä, joista rose oli tosi pahaa mutta puna- & valkoviini ok. Ruokailu ei ollut varsinaisesti tunnelmallista, mutta viihdykettä minulle toi katsoa, mitä pojat, erityisesti ennakkoluulottomampi kuopus valitsi lautaselleen. (Olisi pitänyt kuvata enemmän että muistaisin). Mieleeni jäivät karpparin aamiainen (lautasellinen salamia ja kinkkua), lautasellinen kokonaisia katkarapuja (ne oli taitavasti kalastettu paellasta) sekä kulhollinen punaista hyytelöä.

Me aikuiset taisimme syödä viikon aikana liikaa – vaikka kohtuuteen kaikessa opettelen, oli ihan mahdotonta noudattaa esimerkiksi sääntöä, että olisin jättänyt jälkiruuan yhdeltäkään aterialta väliin. Ruokasalin takaosassa kaukana noutopöydistä oli alue, joka oli merkitty vain aikuisille. Siellä oli vähän hiljaisempaa koska lapsettomia pariskuntia ei hotellissa juurikaan ollut. Tuolitkin olisivat olleet pehmustetut.

Loman jälkeen luin jostakin vanhasta naistenlehdestä Anna-Leena Härkösen kolumnin all-inclusive lomastaan. Se ei ollut kovin mairitteleva. Itsellä jäi vähän sekavat tunnot. On tavattoman helppoa, kun ei tarvitse miettiä, missä lomalla syödään. Seisovasta pöydästä on mukava syödä välillä, koska silloin on tilaisuus maistella sellaisia ruokia, joita muuten ei välttämättä tulisi tilanneeksi. Erityisesti kuopus on varsin ennakkoluuloton, mutta jos tilaisi listalta, helposti pitäytyisi niissä lasten listojen ranskikset + kananuggetit linjalla. Pienessä lomakohteessa, jollainen Playa Taurito on, jossa ruokapaikkavaihtoehtoja ei edes olisi kovin montaa, on hyvä, että ruokailut on maksettu ennakkoon. Mutta sitten taas kertakäyttömukista tarjoillusta drinkistä puuttuu kyllä ihan kaikki hohto eikä sillekään ollut vaihtoehtoja…

Kokonaisuudessaan loma oli onnistunut. Seuraavalla kerralla jonnekin muualle.