Tänään ihanalle intiaanikesälauantaille sattui Espoo-päivä. En minä sitä ollut ennakkoon huomannut vaan ihan sattumalta tänä aamuna. Koko päivälle oli tarjolla ilmaista ohjelmaa upeassa säässä.
Aloitimme aamun olemalla klo 10 geologisessa tutkimuskeskuksessa. Pojilla oli mukana pussillinen lähiympäristöstä kerättyjä kiviä, joiden tunnistamisessa autettiin. Lapsille oli tehty hieno suunnistusrata, jonka selvitimme. Kiireellä palasimme kotiin vähän ennen puolta päivää, niin että esikoinen ehti jalkapalloturnaukseen naapurikaupunkiin.
Kuopus sai valita, pyöräilemmekö Emmaan vai Tarvaspäähän. Menimme Emmaan ja minulle siellä esiteltiin kello- ja leikkikalumuseon lempparit. (Kuopus on päiväkotivuosina vieraillut lähes jokaisessa Emman näyttelyssä toisin kuin me vanhemmat.) Emmasta matkamme jatkui TUPpiin, jossa vietettiin Honka-päivää. Makkaran ja mehun lisäksi kävimme jalkapallorasteilla ja selvitimme, että kuopuksen veto lähtee 46 km tuntinopeudella.
Tupista pyöräilimme kotiin ja vaihdoimme kulkupeliksi oman auton ja suuntasimme Keilaniemeen. Jonotimme Fortumin katolle Angry Birds tunnistukseen ja sen jälkeen kävelimme rantabulevardia pitkin Nokian pääkonttorille. Kaikki loput kierrokset pääkonttorin sisällä olivat valitettavasti jo täynnä, mutta me kuvautimme itsemme Varttiin ja kävelimme miljoonaveneiden laiturilla upeassa säässä, hyvillä mielin.
Kun ajoimme takaisin kotiin, pohti kuopus takapenkillä ääneen, tämä vuosi on kyllä paras vuosi ikinä. Minä odotin jännityksellä jatkoa ja sitähän seurasi. Minä olen oppinut ajamaan polkupyörällä. Ja heittämään virvelillä ja uimaan. Ja tämä Espoo-päiväkin oli paaaljon mukavampi kuin mitä ajattelin.Tullaanhan ensivuonnakin!
Niinpä. Pitäisiköhän merkitä oikein kalenteriin.



